Yhteisöllisyys ja aktiivinen kaupunkilaisuus

Hyvä arki perustuu yhteisöllisyyteen ja aktiiviseen kaupunkilaisuuteen. Siihen, että me jokainen jaksamme kantaa kortemme kekoon ja olla toisillemme ystävällisiä. Ketään ei saisi jättää yksin, eikä sulkea ulkopuolelle. Yhteisöllisyyden kasvuun auttaa vain ihmisten keskinäinen ymmärrys, empatiakyky, välittäminen ja huomioiminen.

 

Olemme jokainen vastuussa arjen sujuvuudesta. Kaupungin kiireessä ja ruuhkassa on välillä vaikeaa huomioida toista ihmistä, mutta tällaista taitoa meidän jokaisen pitäisi tietoisesti harjoittaa. Jo kouluissa voisi olla enemmän yhteisen vastuun opettamista: miten huolehdin itse ympäristöstä omilla käytännön toimillani, millä tavoin minä pystyn vaikuttamaan, että ketään ei kiusata jne.

 

Kaupunkilaisia pitäisi kannustaa yhä enemmän aktiiviseen vaikuttamiseen omilla asuinalueillaan ja työpaikoillaan. Vaikuttamisen mahdollisuuksia ja osallistumisen kanavia pitää entisestään lisätä. Vaikuttaminen ei saisi olla pelkästään virtuaaliyhteisöjen kautta tapahtuvaa vaikuttamista, vaan myös ihan todellista talkootyötä, yhteisen tekemisen ja vaikuttamisen kautta tapahtuvaa toimintaa omilla alueilla, päiväkodeissa, kouluissa, harrastuspiireissä, asukasyhdistyksissä ja talotoimikunnissa.

 

Näitä eri kanavia tulee yhä enempi nostaa myös päättäjien tietoisuuteen ja käytännön päätöksenteon avuksi. Päättäjien pitää tulevaisuudessa olla yhä enemmän kansalaisen kuultavana, tietysti myös sähköiset kanavat tukevat tätä tavoitetta. Meidän tulisi kasvaa yhä avoimempaan politiikan tekoon. Se on haasteellista, sillä mielipiteitä ja eturyhmiä on monenlaisia.

 

Omaan elinympäristöön täytyy voida vaikuttaa. Ruohonjuuritason päätösvaltaa (esim. koulujen ja päiväkotien johtokunnat) ja lähidemokratiaa tulee lisätä. Ihmisiä yhdistää parhaiten yhdessä tekeminen, aito vuorovaikutus lähtee yhteisistä tavoitteista. Suvaitsevaisuus on yhteisöllisyyttä, toisen erilaisuus ei haittaa, eikä sitä koeta uhaksi.

 

...